perjantai 28. marraskuuta 2014

Kissanluukut kiinni, voisiko ulko-ovenkin laittaa?



 Laitettiin viime viikolla kissanluukut kiinni vaikka joudutaan kyllä varmaan availemaan nyt taas noita kellarin ovia kun nytkin lämpötila on noussut jopa viiteen lämpöasteeseen ulkona. On taas sellainen olo, että voisi käydä talvilevolle. Eikö ulko-ovenkin voisi lukita kissanluukujen kanssa samaan aikaan?

  Meillä soi keittiössä koko ajan klassinen kanava radiossa ja se on tuudittanut koko perheen köllöttämään iltaisin ja viikonloppuisin sohville, sängyille ja lattioille. Aamuisin on vaikea herätä vaikka nukkuisi miten paljon ja päiväunet ovet tulleet tutuiksi.  Syödään  joulukarkkeja kun joku sattuu tulemaan kylään ja glögiä on jo juotu kymmeniä litroja.

  Lyydia haki  pienen kuusenkin, törkättiin se  juurineen tuollaiseen lasitölkkiin. Tuo lasitölkki ja kuusi ovat olleet tosi monessa blogissa esillä ja itseni puolesta sellainen toimisi meillä ihan hyvin joulutunnelman tuojana ison kuusen sijaan,varsinkin kun ikkunoista on suora näkymä metsään niin ei sitä enempää tarvitsisi.

 Ennen kuin vaivuttiin talvihorrokseen me intouduttiin keittiöremonttiin. Valmista lopputulosta ei vielä ole ikuistettu, mutta katsokaa miten kivan jutun saa tehtyä wanhoista sähkönupeista (mikäköhän olisi oikea nimitys?) ja listan pätkästä. Ei meidän keittiö vieläkään valmis ole, mutta ehkä sen kuuluukin olla aina vähän vaiheessa ja muuttumistilassa...





lauantai 15. marraskuuta 2014

Liiterin siivousta

Kermitin laitoin ihan vaan piristykseksi. Nykyajan lapset eivät muuten tunne Muppetteja, järkyttävää!
  Asia josta remontin yhteydessä puhutaan on vähän on kaatopaikkakuormien  ja tavaran delegoiminen rautakaupasta kotiin. Usein itse remontti ei aiheuta ahdistuskohtausta niin paljon kuin se, että tavaraa pitäisi siirtää paikasta A paikkaan B. Juuri kun huomaa päässeensä hyvään remontti flow- tilaan niin huomaa, että ruuvit, pensselit tai laudat ovat lopussa. Kun pääsee rautakauppojen jonoista kotimatkalle huomaa olevansa niin väsynyt kolmen tunnin tavaran hakumatkan jälkeen, että ei jaksa enää tehdä remonttia.

  Toinen kurja juttu on se kun oma piha tai meidän tapauksessa ulkovarasto alkaa muistuttaa kaatopaikkaa. Asialle on tehtävä jotain ja se kaikki aika on remontista pois. Itse päätin nyt yhdistää remontin ja paikkojen siivouksen. Pihapiirissämme on suuri vanha halkoliiteri , joka on ollut pahuuden vallassa jo ennen meidän saapumistamme. Tavaraa on sullottu kasoiksi, valitettavasti vielä pelkkää roskaa, ei edes mitään hauskoja romuaarteita. Olemme myös kantaneet sinne itse lajittelematonta tavaraa ja lisäksi se on ollut remonttijätteiden väliasema ennen kuormaamista peräkärryyn. Vanhoihin harvalaudoitettuihin seiniin on naulattu paksut lateksimaalilla maalatut levyt, niitä olen nyt poistanut ja kaatopaikkakuormaa on kertynyt. Ihanan vapauttavaa siivota tuollainen murheenkryyni siistiksi. Liiteri on mielestäni hiomaton timantti, joka on ihan mahtava tila kunhan saadaan epämääräiset jutut sieltä pois. Remontti tulee olemaan aika simppeli. Mädäntyneet laudat pois liiterin helmoista, ovi oviaukkoon, loisteputkivalot pois katosta ja vanhat valaisimet tilalle. Niin ja parikymmentä kaatopaikkakuormaa...



Täytyy laittaa parempia (masentavia) kuvia roskaröykkiöistä ja itse liiteristä
Lampputaivas rakentuu pikkuhiljaa


tiistai 4. marraskuuta 2014

Pöytä komeron laudoista





  Tein yhden asian pois to do- listaltani ihan omasta aloitteestani enkä pakon sanelemana. Oli mukavaa kun sai roudata pihalta sateesta joskus kesällä maalatun pöydän rungon sisälle. Pöydän runko on noin 60-luvulta kun taas ihanat päällilaudat olen irrottanut yhdestä meidän komerosta myöhäisempää käyttöä varten. Ihastuin silloin jo tuohon värisävyyn, joka laudoissa pilkottaa valkoisen maalin alta. Pöytä sai paikan meidän makuuhuoneen ikkunan alta, senkin olin miettinyt valmiiksi jo noin puoli vuotta sitten. Nyt sain sitten aikaiseksi.

  Tuo kohta on ollut jotenkin synkeä ja laittelin kaikkea piristävää tuohon ympäristöön. Minkäköhän tuolin laittaisi? Lampputaivas seuraavaksi ja se on lupaus! Nyt pitää saada kaikkea piristävää ympärille marraskuun pimeyden keskelle.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Tuskan hikeä tuntien, lampputaivaasta haaveillen...

Herkulliset varjostimet...
Wallankumouksen oviseinää


 Kiertelin pitkästä aikaa kirpputorilla ja löysin pari hauskan väristä varjostinta. Tekisi mieli tehdä olohuoneen ankeaan kattoon lampputaivas, joka olisi täynnä erivärisiä varjostimia.


  Wallankumoukseen ollaan puuhaamassa seinää vanhoista ulko-ovista. Tulee aika hauskan rytmikästä pintaa. Jotenkin tykkään aina tuollaisista "lavastetuista" pinnoista, väliseinät missä vanhoja ikkunoita on suosikkeja. Sellainen on myös suunnitteilla meidän kotiin, ehkä jo piankin.


  Katselin juuri kuvia siitä mitä saatiin kesällä aikaan ja ihan tuskan hiki tuli kun ajattelinkin kaikkea. Aika nopeastihan tuo ulkomaalauskin meni kun alimmat lahot hirret ja ulkoverhoilulaudat vaihdettiin jo silloin pari vuotta sitten. Onneksi!

Vähän rujon näköiseksi jäi, mutta voin jo nähdä takapihan ruusupuutarhoineen ja talon täysin maalattuna.
 Jaksoin vielä syyskuussa rutistaa itseni takapihalle missä rapsutin ja maalasin niin korkealle kuin rakennustelineillä pääsi. Aika vähän jäi ensi kevääksi tai  kesäksi. Niin tai miksei sitä seuraavaksi...


  Nyt on kiva miettiä tuollaisia pieniä  projekteja kuten lampputaivasta ja sitä saisiko kerättyä tarpeeksi energiaa, että jaksaisi kivuta tikapuille...