Vaikka blogini on Wanhan wallankumouksen alla olen sallinut itseni kertoa tänne omia juttujani, koska vaikka pääasiallinen tarkoitus onkin postailla remonttijuttuja koen, että voin välillä laittaa juttuja muustakin elämänmenosta. Tulevaisuudessa ehkä vähän enemmänkin. remonttijututkin
Vaikka Wanhan wallankumous on "vain " rakennusantiikin myymälä (eikö ollutkin hienosti sanottu) on se iso osaa omaa elämäämme ja elämäntapaamme. Itselleni on ihan älyttömän tärkeää, että puuhailen nyt kymmenettä vuotta vanhan käytetyn tavaran parissa. Tiedän, että kaikki myymämme tavarat on jo kerran tehty tarpeeseen ja meidän kauttamme ne löytävät vielä uuden käytön ja voin lisäksi samalla säilyttää kulttuurihistoriaa. Laatu on myöskin erinomaista, voin myös kehaista, kun en itse ole tuotteita tehnyt vaan puusepät ja kirvesmiehet vuosikymmenten takaa.
Vuosien varrella tietämys on kasvanut ja asiakkaita kohdatessa on tullut pohdittua enenevässä väärin sitä mikä on ekologista. Jos ikkunat on jo vaihdettu vanhaan taloon olisiko järkevämpää vaihtaa täysin käyttökelpoiset alumiiniset tyylillisesti rumahkot ikkunat pois ja ostaa puusepän tekemät uudet ikkunat tai meidän kautta aidot vanhat ikkunat. Jos kysymys loppuisi tähän sanoisin, että totta kai kannattaa vaihtaa puiset tyyliltään sopivat ikkunat. Mutta mitä tapahtuu uusille edelleen käyttökelpoisille ikkunoille? Perinnekorjaaja saa sulan hattuunsa kun palauttaa talon "silmät" takaisin vanhanmallisiksi ja vanhat täysin käyttökelpoiset ikkunat kärrätään surutta kaatopaikalle. Näissä tilanteissä antaisin neuvon: jos et pysty elämään ikkunoiden kanssa, koita löytää niille järkevä käyttö eli irroita ehjänä ja anna tai myy eteenpäin. Jos taas pystyt katselemaan uusittuja ikkunoita, anna niiden elää elinkaarensa loppuun ja sitten ostamaan ne laadukkaat puusepän tekemät tai kierrrätetyt vanhat aidot ikkunat. Tästä myös kukkaro tykkää kun kaikkea ei remonttia ei tarvitse tehdä samana vuonna tai edes samalla vuosikymmenellä. Sama pätee tietysti myös uusittuihin oviin.
Työelämässä tulee mietittyä näitä asioita ja remonttia tehdessä ahdistun kun purkaessa jätevuori kasvaa. Tänä keväänä meillä on tarkoitus remppailla ulkovaraston yksi huoneista ja tiedän seinissä olevan hyvät kerrokset mineraalivillaa, joka on pakko poistaa kun kastunut. Sille en oikein keksi enää uudelleen käyttöä ;)
Tuomas Kyrö sanoi hauskasti "Pitäisikö olla huolissaan"-ohjelmassa, että jos meitä olisi sata kertaa vähemmän voisimme syödä vaikka joka päivä Pandaa Joutsenpedillä, mutta nyt se ei vain onnistu. Ei onnistu, ei ja hyvä näin. Otan itse mielelläni vastaan kasvissyönti-buumin vaikka se monia tuntuu jopa ärsyttävän. Minua ei haittaa, että ihminen alkaa syödä kasvisruokaa vain siksi koska se on trendikästä. Hienoa olisi jos ajateltaisiin muutakin, mutta vaikka aate alkaakin trendistä voi se johtaa syvällisempiinkin ajatuksiin.
Itse olen ollut kasvissyöjä 25 vuotta ja olen innoissani siitä, että kaupat ovat kerrankin täynnä kasvisvaihtoehtoja. Silti ymmärrän lihansyöntiä ja muistuttaisin vain kohtuudesta kaikessa. Itse en ole lapsiani pakottanut kasvissyöntiin, mutta koska en osaa oikein liharuokia tehdä ovat he joutuneet pakosti joutuneet elämään enemmän tai vähemmän kasvisravinnolla. Nykyään meidän perheestä neljä on kasvissyöjiä, yhdelle ostetaan välillä Dr.Oetkerin salamipizzaa. Lisäksi perheessä on kolme kissaa jotka syövät pihan hiirien lisäksi kaupan liharaksuja. Kanat ja kilpikonna pärjäävät onneksi kasvisravinnolla. Varsinkin kilpikonna, joka on tietysti täysvegaani. Ostan myös usein muovipussin kaupasta enkä ole edelleenkän organisoinut muovin kierrätystä. En koe kuitenkaan huonoa omaatuntoa siitä, että en ollut tänäkään vuonna kärräämässä lunta Saimaan rannoilla kuuteille. Koitan tasapainoilla omassa arjessa omien mahdollisuuksien mukaan luontoa säästäen. Riittää, että tekee niin paljon, että itse on sinut itsensä kanssa.
Näin nämä ajatukset karkasivat, mutta mitäpä siitä...
Kun nuorimmaisemme, Lyydia 11vuotta oli vuoden vanha perustimme Wanhan wallankumouksen. Tänä vuonna on siis juhlavuosi! Toivon kaikille tälle vuodelle aurinkoa, suvaitsevuutta ja omien ajatustensa haastamista :) Koitan muistaa tänä vuonna ottaa kestokassin mukaan kauppaan...
 |
Mau, meidän perheen barbaari |