Muistatteko miten Vilijonkka suorastaan innostuu päästessään suursiivoamaan "Muumilaakson marraskuu"- kirjassa ullakkoaan vanhoista hämähäkinseiteistä ja kärpäsen kakoista. Samanlaista on ollut täällä meillä. Keittiön lattia paljastui lahoksi rossilautoja myöten ja nyt ollaan kuskattu lahoa hirttä ja lautaa urakalla kaatopaikalle. On ollut mieltä ylentävää päästä putsaamaan oman talonsa nurkkia näin maan perusteellisesti. Tommi jopa lakaisi kellarin lattian ja alta paljastui kaunis sileä kallio. Normaalistihan tuo kellarin seisomakorkeus on noin puoli metriä. On ollut puhdistavaa saada lahon puun tilalle uutta puuta ja ihanalta tuoksuvaa sahanpurua. Aikataulut ovat kyllä menneet ihan päin mäntyä.
 |
| Keittiön lattian lahoa. |
 |
| Kellarin kaunis sileä kallio. Miten tämän voisi jättää esille, pitäisikö tehdä kellarikerros? |
Ensin oltiin stressaantuneita siitä, että ei saada vedettyä kaikkia sähkövetoja ja listoja ennen muuttoa. Kun keittiön lattian laho paljastui mietittiinkin, että voi kun olisi keittiön latttia ennen muuttoa valmis. Näin ne asiat saavat perspektiiviä eikä enää stressaa pikkuasiat.
Hauskinta näinä viikkoina on ollut seistä tulevan keittiön lattian kohdalla eli siis kallion päällä ja katsella omaa kotia ihan erilaisesta vinkkelistä kuin yleensä. Muuttoon olisi aikaa 10 päivää. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Onneksi on kesä niin voihan sitä asua vaikka teltassa.
