Lämpöä ja valoa arkeen

Miehiä miesopettajien päädyssä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

   Nyt kun syksy on toden teolla alkanut kääntyvät omat mietteeni neljän seinän sisällä tapahtuviin juttuihin. Kiire tuli taas ikkunoiden paperoinnin kanssa. Sain kuin sainkin tuon toisen opettajien päädyn ikkunat paperoitua ja oman kodin ikkunat myöskin. Salin ikkunoita en edes unelmoi  jaksavani paperoida, ainakaan tänä vuonna.

  Olen tehnyt niin, että keväisin poistan vain osasta ikkunoista ikkunaliimapaperit, muuten olisi ihan liian suuri homma keväisin ja syksyisin. Olen käyttänyt aikaisemmin Domus classicasta ostettua ikkunaliimapaperia ja nyt hain sitä Rakennusperinteen ystävien toimistolta. Molemmat ikkunaliimapaperit toimivat hyvin ja ihmeen hienosti vaikuttaa aina ikkunoiden rakojen tiivistys pumpulilla ja tuolla paperoinnilla. Vedon tunne loppuu välittömästi. Halpaa ja helppoa! Nyt vaan alkaa taas olemaan viime hetket laittaa nuo paperit kun yöpakkasten saavuttua ei tuo paperointi enää onnistu. Joidenkin ikkunoiden väliin laitoin jäkälää ja jonain vuonna olen laittanut pumpulia. Toisen päädyn ikkunoiden väliin laitoin vanhoja miesten valokuvia ihan muuten vaan, onhan se ollut miesopettajien päätynä.


   Kun saatiin veto loppumaan ikkunoista innostuttiin vielä meidän takahuoneen ovesta jossa on ollut kaksi vanhaa umpipeilistä ovea ja siitä syystä tuo viereinen portaikko on ollut tosi pimeä ja masentavakin talvella. Emme halunneet vaihtaa ovia joten päädyttiin vaihtamaan kahden ylimmän puupeilin tilalle lasit. Lasien vaihto puupeilien tilalle ei ollut suuritöinen, mutta ovien pintapuolinen rapsuttelu ja kittaus saa jäädä keväälle. Noissa ovissa on aika paljon naulanreikiä ym.meidän talon autiotalo aikojen muistona.

   Olen muuten huomennut, että nyt tämän kesän aikana on alkanut poistua meidän talon autiotalomainen fiilis vaikka paljon kaikkea isoa onkin vielä tekemättä. Tänä syksynä tuntuu kuin asuttaisi ja lämmittäisi ihan oikeaa kotia kun taas vielä viime syksynä oli sellainen olotila kuin olisi asunut hylätyssä talossa.

Puupeilit irrotettiin varovasti ja laittettiin talteen kylmävinttin.

Listat irrotettiin myös uudelleen käytettäviksi.

Nyt on sitten valoisaa!

Yhteen hiileen puhaltamista

  Nyt on sitten nuohooja käynyt. Meidän puuhellahan on päältäladattavaa mallia, joka on yleinen täällä Turun seudulla. Meidän puuhellalla lähinnä keitellään  teetä ja keittoja. Paistinuunia en ole koskaan testannut. Lämmönlähteenä puuhella on ihana ja heti ensimmäisenä aamulla päällä syksyllä ja talvella.

  Kun muutettiin puuhella oli muuten hyvässä kunnossa, mutta aivan järjettömän likainen ja hellanlevy oli rikki. Sellainen saatiin onneksi viime talvena metsästettyä. Pienet halkeamathan eivät sinällään käyttöä estä, mutta on se kivaa kun on ehjät levyt. Muistakaa muuten pitää vesisäiliössä vettä tai jos se on rikki niin kattilassa vettä. Eivät pääse hellanlevyt sitten halkeamaan tai vääntymään. Liesimustaa en löytänyt mistään vaikka tiedän sellaista meillä olevan, sitä siis seuraavalla kerralla. Ennen vanhaan muuten emännät putsasivat muuten joka viikko puuhellan näin perusteellisesti. Ymmärtäähän sen kun hella oli koko ajan päällä ja kaikki ruuat tehtiin sillä. Puuhellat ovat todellisia arjen sankareita, meidän oma saa viettää nyt vaan vähän leppoisampia eläkepäiviä.

Vanhat noet rapsuteltiin hellanlevystä ja keskiöistä pois.

Potilaan sisuskalut näyttävät hyväkuntoisilta.

Muuria lämmitettiin sanomalehdellä.

Älkää välittäkö kuvassa näkyvistä roskista vaan keskittykaa ihanaan tuleen.

Lastenhuoneen uuni.

  Meidän lastenhuoneen uuni toimii aina ihanasti ja nyt meillä on toiveena saada myös alakerran kaakeliuuni käyttöön joka ei meillä ole ollut käytössä, koska on vetänyt niin huonosti ja savuttanut sisään. Luottonuohoojamme Lassi Suontama löysi alemmassa kuvassa näkyvän tiilimurskan toisesta poskikanavasta. Tiilimurska oli luultavasti pudonnut sinne edelliseltä talon muuria korjanneelta. Näppärää!

  Nyt kun saadaan vielä sisemmät uuniluukut, jotka tuttu seppä tekee niin päästään kokeilemaan vetääkö uuni paremmin.

  Ylipäänsä voisin sanoa inhimillistäväni kaakeliuuneja ja puuhelloja. Uskon, että ne osaavat lukea ajatuksia ja toiset vaan ovat ystävällismielisiä ja toiset vihamielisiä. Tuntuu, että tuo murheenkryyni kaakeliuuni ei halua ollenkaan piristyä vaan on päättänyt olla vaikea tapaus. Toivon olevani väärässä. Puuhella taas on murheitani kuunteleva ja ymmärtää olla aamuisin stressaamatta minua lisähankaluuksilla. Koen ihan sympatiaa sitä kohtaan ja siksi pidänkin sen aina siistinä. Lastenhuoneen uuni toimii myös aina tosi hienosti. Toivottavasti saan tuon toisenkin kaakeliuunin puhaltamaan kanssani yhteen hiileen. Kerron tuloksia kun syksy etenee.


 

Tällaista löytyi toisesta poskikanavasta, ei ihme, että ei vetänyt.

Tässä vielä kuva meidän murheenkryynistä.

Tehoneliöitä

  

Kuten aiemmin kerroinkin olemme taas roudanneet "makuuhuoneemme" uuteen paikkaan. Nyt siis majailemme olo/ruokahuoneen nurkassa ja se on itse asiassa toiminut ihan hyvin, koska huone on elektroniikasta vapaa huone. "Makkari" on taas erotettu ihan vaan tuollaisella sermillä josta aikaisemminkin olen kertoillut. Sehän on tehty neljästä vanhasta kolmiruutuisesta ikkunasta. Tuntuu, että voisin alkaa jalostamaan tuota kyhäelmä makkaria vielä vähän pysyvämpään muotoon. Nytkin laitettiin vanhasta laudasta alaosa ja kiinnitettiin hökötys kattoon vähän paremmin. Ajattelin tuohon vielä jonkunlaisia pariovia kiinni.

  Huomenna tulee nuohooja ja aletaan varmaan pikkuhiljaa availemaan lämmityskautta. Vielä ei ole paljon sitä asiaa tarvinnut murehtia.


 Pitäisiköhän tehdä seuravaksi blogipäivitys lämmitysaiheisesta jutusta, vaikka puuhellan laittamisesta syyskuntoon? Meillä kun ei remonttirintamalla paljoa tällä hetkellä tapahdu...

Arkipäivän kiireet ja laiskuus

Satoa ystävien päärynä-puusta ja hra. Alibullen

Olohuoneen ei oikein minkään värinen lattia sai väistyä vihreän tieltä.

   Muuta syytä  blogihiljaisuuteeni ei ole kuin arkipäivän kiireet ja laiskuus. Olen vain imenyt itseeni teidän muiden remonttijuttuja blogienne kautta ja tyystin unhoittanut omani.
   

   Mitenkään erityisemmin paljon ei myöskään ole tapahtunut remonttirintamalla. Kuvista näkee muutaman pikkujutun mitä ollaan puuhailtu. Mielenkiintoisesti ovat  tummemmat värit alkaneet kiinnostaa. Jugend,Venäjän tsaarin aika, Dostojevski ja tietysti syksy liittyvät tummempana alkaneisiin värimaailmoihin. Seuraavaksi haluaisin ihan mustikan sinisen tai punaviinin punaisen lattian keittiöön. Tuo olohuoneen vihreä on muuten Tommin valitsema ja allekirjoittaneen maalaama. En jaksa aina olla se meidän perheen maali-oraakkeli vaan on kiva, että joku muu valitsee niin tulee otettua sellaisia värejä mitä ei muuten itse välttämättä valitsisi.

Leonardolle tehtiin täsmämittainen hylly wanhasta laudasta ja maalattiin lattiamaalilla.

Kaksi pienintä muutti yhteiseen huoneeseen,yhdestä huoneesta tuli tv/tietokone-huone ja meidän makuuhuone muutti olohuoneen nurkkaan, missä se on joskus aiemminkin ollut. Lastenhuoneesta pitää tehdä oma juttu joskus kun se on taas siisti. Senkin lattia saatiin korjattua ja maalattua. Nyt kun syksy on alkanut on taas vireystaso huipussa, joten ehkä meistäkin kuuluu taas enemmän.

Tiskitason alle saatiin vihdoin tehtyä kaappi vanhasta pienestä ovesta. Aiemmin siinä oli verho vaijerin varassa.