Ihan ensimmäiseksi pitää laittaa meidän Viljosta kuva. Tässä hän paistattelee auringossa ikkunalaudalla kuvaajan mieliksi. Painoa on kertynyt hurjat 115 grammaa. Mitään hirveän isoa aitausta ei siis uskalleta kesäksi rakentaa ettei kadoteta Viljoa...
Muuten täällä ollaan kasvettu haravaan ja kottikärryihin kiinni. Metalliromua, betonia, kiviä ja risuja on tullut roudattua. Niistä kuvia myöhemmin, että inhorealistisuus pysyisi mielessä. Välillä sitä unelmoi ns.normaalista omakotitalon pihasta missä voisi oikeasti haravoida ihan vaan lehtiä. Täällä meillä haravointi tarkoittaa sitä, että vieressä on ämpäri roskille,laseille ja metallille, niin ja sivummalla on tietysti kasa löytyneitä betonilohkareita. Tämähän on monen vanhan talon tontilla keväisin sitä perusarkea. Onneksi melkein kaiken voi nykyään kierrättää ja meidän tonttikin on aika siistin näköinen viimekeväisen ympäristön puhdistuksen jälkeen. Ehkä parin vuoden pästä meilläkin haravoidaan ihan vaan lehtiä.
Yhdestä erityisen kivasta metalliromusta pitää laittaa kuva. Meillä on meidän omistaman tontin ja kaupungin niin sanotun puistoalueen välissä kasaantunut epävirallinen kaatopaikka, jota ollaan näiden vuosien aikana aina keväisin vähän siivottu. Lähinnä ihmiset ovat tuoneet sinne vanhat auton renkaansa ja myös mielenkiintoisesti avaamattomia suolakurkkupurkkeja viime vuosikymmenen puolelta löytyy mielenkiintoisen paljon. Niitä on ollut muuten jännittävä avata.
Kun muutettiin tänne huomattiin, että joku kekseliäs oli vuosia sitten tuonut myös vanhat patjansa kaupungin metsään. Nyt kankaat on revitty pois ja viety kaatopaikalle ja patjasta on kuoritunut ihana taideteos. Tämänhän kehtaisi laittaa vaikka puutarhaan kasveille nyt kun meidän talo alkaa näyttää vähän siistimmältä.
Nauttikaa auringosta ja luonnosta. Huomenna suunnistamme Ruissaloon töiden jälkeen, kuinkahan pitkällä siellä mahtaa olla jo kevät?
 |
| Ihana romuaarre |
Voi ei, suolakurkkuja! :-D Juu, omaltakin tontilta nousee joka kevät lasia, posliinia, Alkon korkkeja ym. Lähes kymmenen vuoden siivouksen jälkeen. Routa liikuttaa maata sen verran, että en uskalla luvata tuota pelkkien lehtien haravointia lähivuosikymmeniin... ja kun lapion pistää maahan, nousee sieltä kalosseja ja maalipurkkeja.
VastaaPoistaOlen joskus nähnyt tosi kivan köynnösseinämän, joka oli tehty tuollaisista patjojen rungoista. Voi asettaa yksinään seisomaan johonkin kohtaan pihaseinämäksi, tai kiinnittää talon seinään.
Ihana Viljo <3
Jotain köynnöstä ajattelin itsekin. Juu voi olla, että ylläreitä nousee vielä pitkän aikaa. Väillä on noussut ihan outoja juttuja, esim. ehjä vähintään 20 vuotta vanha lasinen coca-cola pullo. Nuo suolakurkkupurkithan oli jätetty huomaavaisesti ihan maan pinnalle :)
PoistaViljo, senkin konna! Kokemuksesta tiedän, että kilpparit ovat mestareita katoamaan vaikka niitä pidetään hidasliikkeisinä. Kannattaa tehdä tiukka aitaus. Mikä onni, että voi haravoida vain lehtiä ja perusroskaa :) Tässä talossa roskat on heivattu kauemmas metsikköön, sieltä käyn joskus kuopasta kaivamassa aarteita :)
VastaaPoistaVarmaankin laitetaan aitaus jatkumaan verkolla myös maan alle, sen verran hyvä on myös Viljo kaivautumaan ;)
PoistaKiva nähdä Viljosta kuva:)
VastaaPoistaKesällä tulee varmasti otettua enemmänkin konnasta kuvia. Nyt ovat kissat vallanneet tilaa kuvista kun puuhailevat yleensä siellä missä mekin.
PoistaMainio patjan runko. Saat tuosta upean köynnöstelineen! Tai jopa sisälle, seinälle noita on nähty laitettavan.
VastaaPoistaKöynnöstelineeksi varmaan menee vaikka sisälläkin varmaan olisi tosi veistoksellinen.
PoistaMainio patjan runko. Saat tuosta upean köynnöstelineen! Tai jopa sisälle, seinälle noita on nähty laitettavan.
VastaaPoista