 |
| Muumien uimamaja vai hylätty huvimaja? |
Jos haltijoita ja keijuja on olemassa niin tiedän kyllä varmasti missä ne asustavat.
Pitsihuvilathan ovat ihan oma lukunsa. Olen vuosien mittaan lukenut paljon Ruissalon historiasta ja porvarisperheiden kesän vietosta siellä. Pönkittänyt siis pakkomiellettäni toisin sanoen. Monet kerrat olen myös kuvitellut millainen oma wanha huvilani olisi.
Haluaisin, että se olisi vähän niin kuin ympäröivä luonto. Merituulen pieksemät pinnat saisivat näkyä. Jättäisin sen alkuperäisen kuntoiseksi tietysti ja se saisi olla kesähuvilana( olisinhan unelmassani myös monimiljonääri niin tietysti minulla olisi silloin talviasunto Turun keskustassa…). Huvilalleni saavuttaisiin tavarakuorman kanssa keväisin ja lähdettäisiin sitten pikkuhiljaa syysmyrskyjen saavuttua. Voisin tietysti viettää siellä ihania talviviikonloppuja esimerkiksi joulun aikaan, olisihan siellä jokaisessa huoneessa ihanat kaakeliuunit jotka toimisivat moitteettomasti eivätkä koskaan savuttaisi sisään. Lisäksi keittiössä olisi tietysti puuhella millä kokkailisin ruokia. Sähköähän siellä ei tietystikään olisi, öljylamppuja korkeintaan.
Olisi tietysti näppärää jos siellä olisi puutarhuri joka voisi asua pihamökissä. Usein huviloiden yhteydessähän on ollut puutarhurin mökki mikä on mielestäni ihan mieletöntä. Enhän itse jaksaisi keräillä niitä kaikkia ihania omenoita, marjoja, luumuja ym. pihassa tietysti kasvaisi. Ilmoitelkaa siis jos teillä jollain olisi pitsihuvila turhanpanttina niin täällä olisi kiinnostunut. Jos siellä olisi puutarhuri valmiina ulkorakennuksessa niin se olisi mahtavaa! Muutakin palvelusväkeä otetaan kyllä vastaan ruokapalkalla…
 |
| Näin ihanaa minulla sitten olisi... |
Eräs vanhaakin vanhempi ihminen kertoili mulle,että asui Ruissalossa ennenmuinoin.siellä kasvitieteellisen takana meren rannalla.Talo oli iso ja lapsia 12.itseasiassa taloja oli 2 kpl.Kesäisin talon valloitti kesä asuakkaat ja töitä oli enemmän kuin lapsia riitti,ei se niin herkkua ollut ja taudit ja kaikki vaivasi ja kaupunki oli kaukana.Silti minäkin lankesin kuuntelemaan lumoutuneena tarinoita ja näin sen niinkuin näin,pitsiverhot ikkunoissa tuulessa lepattaen ja kotitekoisten ruokien tuoksun....huoh.(tämän kirj. Ninni,ei Siiri)
VastaaPoistaJoo näinhän se monesti on. Joka aamu kun kello soi kuuden jälkeen, että ehtii lämmittämään kaakeliuunin mietin hetken aikaa vanhassa puulämmitteisessä talossa asumisen mielekkyyttä. Silloin pitää vain muistella kesää ja niitä tuulessa liehuvia pitsiverhoja...
PoistaHei! Kuvassasi on Ruissalon Marjaniemen huvimaja, jonka tupakkatehtailija ja kulttuurimesenaatti Fredric Rettig on rakennuttanut huvilalleen vuonna 1893. Huvimajassa on joskus ollut myös pieni avokuisti, joka on aikojen saatossa lahonnut pois :-)
VastaaPoistaToivottavasti laittavat myös huvimajan kuntoon, mutta ei liian hienoksi vaan niin, että romanttisen kummitusmainen fiilis säilyisi.Päärakennus alkaakin olla vimpan päälle laitettu. Upeaa, että tuollainen huvimaja on ylipäänsä säilynyt eikä purettu niin kuin monesti on käynyt.
Poista