maanantai 1. lokakuuta 2012

Lokakuu ja noidat saapuvat

Aina kun syksy oikein kunnolla alkaa herää sisäinen noitani. Se ei tarkoita niinkään loitsujen lukemista tai syylää nenänpäässä vaikka niitäkin voisi testata vaan  erityisesti noitaliemet ja itsensä parantaminen  kiinnostaa.

Kävin juuri napsimassa torikauppiaan kärryissä kasvaneet loput yrtit ja niistä sitten keittelen  yrttijuomia meidän puuhellalla, johon muuten löysimme uuden hellan kannen juuri sopivasti lämmityskauden alkuun. Paras yhdistelmä yrteistä ja oiva apu flunssaan on muutama Rosmariinin oksa, lusikallinen Nokkosrouhetta ja pari Mintun lehteä, Hunajaa makeuttamiseen. Loput napsitut yrtit onkin sitten hyvä kiinnittää puuhellan yläpuolella nipuissa kuivumaan tai heitellä sopan sekaan.

Muutenkin syksy on aivan erilaista tekemisen ja myös rauhoittumisen aikaa. Kesä on mielestäni melkein stressaavampi varsinkin jos remontit ovat pahasti kesken. Kesällä on suorastaa synti olla sisällä ja parin kuukauden aikana laitetaan tavoitteeksi tehdä järjetön määrä hommia. Sitten helteessä huhkitaan ja mietitään miksi ei ole levännyt olo.

Syksy on itse asiassa mukavaa aikaa myös remontoimiselle. Monia asioita voi tehdä vielä tähän aikaan vuodesta ja se on ihanan stressitöntä kun kaikki tekeminen on vain plussaa kun se on sitten pois ensi kevään jutuista. Itse sain vielä yhden päädyn meidän talosta maalattua jonka kuvittelin tekeväni vasta ensi keväänä.  Lämmityskin on meditaatiota parhaimmillaan jos vain uunit toimivat vaivattomasti. Meillä on nyt käytössä omassa kodissa vain kaksi tulipesää eli puuhella ja yläkerran kaakeliuuni joista molemmista tykkään, eivät savuta ja ovat vielä kauniita katsella. Yksi alakerran kakluuneista taitaa jäädä tältä syksyltä ja talvelta käyttämättä kun sen käytön kanssa saa aina stressata kun se savuttaa ja jälkikäteen vielä haisee palaneelta. Syy on siinä, että toinen poskikanava on tukossa eikä tänä kesänä sitä jaksettu korjata. Ehtiihän sitä ensi kesänäkin.

Nyt siis nauttimaan sateen ropinasta, kynttilöiden polttamisesta ja siitä, että antaa itselleen aikaa rauhoittua ja kerätä energiaa tulevaa talvea varten.



Lempivalokuvani Vakka-Suomen kotitalouskoulusta vuodelta 1919 ilahduttaa aina ruuanlaiton lomassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti