Niin ja moottorisahakin oli kiva olemassa ja mies joka osasi käyttää sitä.
Meillä myrskyvahingot olivat siis aika lievät eikä kattotiiletkään lentäneet kuten monella asiakkaalla olivat lennelleet.
Pystyn siis katsomaan myrskyä ruusunpunaisten lasien läpi edelleen.
Jollain tavalla siitä vaan tulee energinen ja hyvä olo. Ihan kuin pääkin olisi myrskynnyt ja tuulettunut samalla.
Homeopatiassa se kuuluu Pulsatilla-ihmisten piirteisiin tuo myrskyhulluus. Onhan niitä kuuhullujakin, itse asiassa olen myös ajoittain kuuhullu.
Olen ihan innoissani kun uusi vuosi on alkamassa ja olen alkanut jo suunnitella keväälle/kesälle paria kurssia (hirren vaihto-kurssia ja ikkunan kunnostusta on mietitty).
On niin kevään odotus fiilis kun ei ole lunta eikä pakkasta. Lisäksi tekisi mieli mennä möyrimään puutarhaan, mutta kun tulee niin aikaisin vielä pimeä.
En oikeasti ole mikään hyvä puutarhuri vaan lähinnä tykkän siirrellä kiviä, raahata oksia ja suunnitella kaikkea mikä ei välttämättä koskaan toteudu.
Niin kuin esimerkiksi Kultakala-allas. Ihana ja runollinen idea puutarhaan, näen sen jo mielessäni. Mutta sitten toteutus: puhdistimia ja ph-mittareita ja muuta epäromanttista ja hankalaa. Kanojen hoito on siis ehkä enemmän meidän juttu.
No tämä ei liittynyt mitenkään liittynyt perinnekorjaukseen paitsi, että hyvää polttopuuta saatiin ja kanoja pitää vanhan talon pihapiirissä olla. Eikä siis Kultakaloja.
 |
| Aamuherätys |
 |
| voitto kotiin... |
