maanantai 25. helmikuuta 2013

Hilseilevät maalit,villiintyvät kissat

 Eilen ja tänään  sitten kevätaurinko paistoi täydellä teholla ja oli ihanaa kuunnella veden lorinaa ränneistä. Heti kun aurinko paistaa tulee vimma kaipaa pensselit ja maali esille. Sen sijaan olen nauttinut auringosta lampaan talja pepun alla puutarhakeinussa, koska sehän on synti  olla sisällä maalailemassa kun aurinko paistaa. Ajan voi käyttää niin paljon paremmin kirja kädessä tai pyydystämässä muutaman pisaman auringonpaisteessa.

Hra Alibellenin kevätkiipeilyä ja sitä kauniisti hilseilevää maalia.

  Tuntuu kuin olisi toipilas, ehkä tämä on talven pakkasista toipumista. Olen kyllä ollut ihan väsynyt illalla, tuntuu kuin olisi vampyyri käynyt imemässä kaiken energian kun on ollut paljon talviauringossa. Osaako joku kertoa miksi tuo kevätaurinko väsyttää niin paljon vaikka ei mitään tekisikään? Alkaako aivot käymään ylikierroksilla tai jotain?

 Tämä talvesta toipuva suunnisti pikku promenaadille talon ympäri ja kartoitti ikkuna tilannetta. 80 % meidän ikkunoista kaipaa vielä maalausta ja kittausta ja skrapaamista. Kiva vaihe mielestäni, odotan oikein rakennustelineiden pystyttämistä! On hienoa huomata, että ikkuna jota pitää ihan läpilahonneena paljastuu skrapauksen jälkeen ihan kunnostuskelpoiseksi yksilöksi joka kaipaa vain pellavaöljymaalia.

 Asia josta olen erityisen onnellinen on, että taloamme ei ole päästy maalaamaan lateksimaaleilla niin tuo ulkoverhoilun maalaus ei ole mitenkään kiirellinen, muuten kuin esteettisesti.Iloitaan siis pienistä asioista kuten hauskasti hilseilevistä maaleista seinissä ja kevätvilliintyneistä kissoista. Mielestäni maaliskuu on ensimmäinen kevätkuukausi ja tässä asiassa päätäni ei saa kääntymään. Se, että on vielä helmikuu on sivuseikka. Kevät on kun alkaa tuntua keväiseltä, siinä se.

Viime kesänä kunnostettu keittiön ikkuna.

Meidän makuuhuoneen ikkuna odottaa skrapaa ja maalia.

Tässä meidän talon radan varrella oleva puoli jota harva näkee. Hirsinurkka korjattu, mutta odottanut pian vuoden verhoilulautaa. Alimmat salin ikkunat on kunnostettu. Maalia on sutaistu siksi, että tuossa oli niin valtava graffitti, että se piti saada peittoon, että tätä meidän kotia ei luule ihan autiotaloksi.Ajatelkaa mikä määrä lasia meidän tontilla oli kun näitä ikkunoita rikottu  päälle 300 kappaletta...

18 kommenttia:

  1. Herraen aika! Kauhea määrä lasia todellakin. Ihme vimma kakaroilla rikkoa kaikkea eteen tulevaa. Meilläkin talon myyjä varoitteli lasista tontilla. Osa ikkunoista oli mennyt rikki ja ennen aikaan olivat heitelleet rikkinäiset lasit jos minne. Talon allakin on paljon lasia. Koirien kannalta huonompi homma.

    Ihanaa lukea hötkyilemättömästä rempastanne. Nykyään talopaketit tuntuvat etenevän perustusten kuopasta verhojen laittoon parissa kuukaudessa. Tykkään enemmän ajan kanssa laittamisesta. Ettei heti tarvitse olla helpoimman kautta valmista. Sitten jo pian ja aivan liian usein korjataankin tusinatavaralla rakennettua..

    Kevät on selvästi ilmassa. Perjantaina jo maaliskuu ja siitähän se sitten nopeasti eteneekin kohti kesää. Ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noissa ikkunoissa on vierähtänyt muutama hetki lasittamisessa ja peseminen oli kanssa mielnkiintoinen urakka kun kaikki lasit mitä laitettiin rikkinäisten lasien tilalle oli kierrätettyä lasia, että saatiin edukkaammin puhallettua ja vedettyä lasia.

      Ihanaa kun joku muukin tykkää hötkyilemättömästä olotilasta ;)

      Meillä ei ole tarkkaa remonttiaikataulua. Tärkeintä on saattaa aina jotain asiaa eteenpäin ja taloa parempaan kuntoon. On kanssa hyötyä kun tämä ei ole ensimmäinen iso taloproggis niin turhat luulot on karissut itsestä. Ihan siis positiivisella tavalla. Voisi kuvitella, että vanha talo meidän jokaisen oma Henkiopas,filosofinen opettaja. Kun kuuntelee niin opit itsestäsi ja talosta aina jotain uutta.Ainakin olen oppinut,että se hötkyily ei tee hyvää ;)

      Poista
  2. Aurinko? Pihalla? Keinu? Asutaanko me oikeasti edes samassa maassa :D Lehdessä oli viime viikolla, että täällä on aurinkoa näkynyt kokonaiset 18 tuntia viimeisten 2,5kk aikana. Tänään näin sen tosin kyllä ihan omin silminkin, hetken aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt pitää lähettää ihan mielikuvituksen voimin sinulle aurinkoa! Meillä näkyi jo pari ruohonkorttakin. Voin kyllä lohduttaa kertomalla, että viikonlopuksi luvattiin 15 steen pakkasia tänne Turkuun ;)

      Poista
    2. Eilen oli ihan jäätävän kylmä täälläkin, tänään paistaa aurinko jee! :)
      Teille on haaste blogissani.

      Poista
  3. Ihana katti taas kuvissa! :)

    Näyttää tuo helmaremppa samalta kuin meillä edessä.. verholautaa vain kun saisi sellaista jämäkkää mitä tuossa ennestäänkin on.. Havaintokuvia korjauksesta saapi laittaa sitten meille muillekin vinkiksi :)

    Mikä on tuo ulkomaalin sävy ja mikä maali? Meille tulee toden.näk. valkoinen mutta en haluaisi kylmää valkoista vaan joku tuollainen "lämpimämpi". Tuo näyttää oikein kivalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maali on Uulan petrooliöljymaali ja sävy "Vanilja". Itse en olisi valkoista laittanut, mutta kun se oli ennestään seinissä niin näin tehtiin ja olen alkanut siitä jo tykkäämään. Vaaleanpunaista olen kyllä Pitkätossu tuulella ollessani jo tippalistoihin ja vähän muuallekin sivellyt viime kesänä.

      Ollaan ostettu muihin hirsien vaihtokohtiin lautaa Nakolinnan puusta täältä Turusta. Varmasti teidänkin läheltä löytyy joku hyvä saha mistä saisi vanhankaltaista tavaraa.

      Pitääkin tehdä hirsien korjauskesta joku postaus kevään iloksi ;)

      Poista
  4. Mikä ihana positiivinen mieli koko jutustasi huokuu pienestä kevätväsymyksestä huolimatta. Ja tällaiselle ensikertalaiselle (poislukien muutamat perusrempat) on valaisevaa tuo asenteesi. Uskon, että ilman sellaista rauhallista otetta kaikesta saa kyllä hirveän stressin nousemaan eikä mikään tunnu enää kivalta. Tuskin se stressaus kuitenkaan mitään edistää, joten yritän matkia sinua parhaani mukaan!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa jos voin levittää rennon remontoinnin viestiä. Oikeasti olen kyllä huomannut, että vaikka perinnekorjaus on ihan intohimo ja vanhoja taloja miettii töissä ja vapaa-ajalla niin elämässä on monta muutakin ihanaa asiaa mitä ei kannata unohtaa remontin tuoksinnassa. Pitää vaan löytää itselle sopiva rytmi. Itselle sopii parhaiten se, että tekee jonkuna aikaa täysillä jotain projektia ja sitten ottaa siitä pesäeron saman pituiseksi ajaksi. Ainahan tämä ei onnistu , mutta sekin pitää itselleen sallia ;)

      Poista
  5. Voi ei, rikottuja ikkunoita! Ääh, ja mikä sääli vanhaa lasia, tuhottu ihan turhaan.
    Tosiaan, on onni jos taloa ei ole maalattu lateksilla. Minun rintamamiestalo oli, mutta se on jo kahdelta seinältään uudestaan laudoitettu, kolmannelta skrapattu ja neljänneltä en ole vielä ehtinyt aloittaa, mutta luotan siihen, että talo hengittää niiltä muilta seiniltä :-D Kun ei ole mitään muovia sisäpuolella, on huolta vähemmän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin itsekin ajattelisin. On niin helppoa remontoida taloa mihin ei ole lykätty kaiken maailman höyrysulkuja joiden toimintaa on omien aivojen vaikea tajuta.On paljon parempi kun talossa on maalaisjärkisesti pelkkää puuainesta kuten sahanpuru,hirsi,lauta,pinkopahvi ja huokolevy. Niistä kuulee ja tietää heti nimestäkin mitä ne oikein on ;)

      Poista
  6. Eilen olikin ihan keväisen oloinen päivä:)

    Olen aina ajatellut, että vanhan talon remontointi on enemmän elämäntapa kuin kiire saada valmista pikavauhtia.

    Täällä meidän kulmilla rakennetaan koko ajan uusia taloja ja sydämestä kirpaisee. Siinä missä ennen oli yksi puutalo isoine puutarhoineen, nousee tilalle kolme taloa ilman pihoja. Ohikulkiessa katselen,kun gyprocit ensin vettyvät sateessa ja sitten tulevat raksamiehet nostamaan talon kokoon vauhdilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo uudisrakentaminen on kyllä välillä niin pelottavan näköistä hommaa...

      Vanhan talon remontissakin olisi hyvä kun saisi pidettyä sen punaisen langan mielessään, että miksi tätä on tekemässä. Syynä voi olla elämänuutos vaikka luonnonmukaisempaan suuntaan,seikkailu perinnekorjaus maailmassa,intohimo vanhoja taloja kohtaan tai vain halu asua vanhanaikaisesti vanhassa talossa.

      Monesti tapaa remontoijia jotka ovat ihan turhaan loppuunpalaneet liiallisten odotusten takia. Joku voi remontoida perheelleen ylevin ajatuksin kotia, mutta unohtaakin kaikessa remontin tuoksinnassa sen tärkeimmän jutun ja sen minkä vuoksi remonttiaan tekee eli oman perheensä.Aika hassuja otuksiahan me ihmiset ollaan, matkanteko vanhan talon remontissa on ehkä se vaikein juttu mistä oppia nauttimaan ja jonka kanssa itsekin ajoittain taistelen.

      Poista
  7. Mukava kuulla että muillakin remontoidaan hitaasti. Minusta tuntuu ettei meillä tapahdu mitään vaikka melkein kaksi vuotta ollaan jo asuttu tässä. Mies on kyllä sitä mieltä ettei korjata mitään ennenkuin on rikki :D.
    Uudemmissa taloissa asuvat tuttavat utelevat että mitä ollaan remontoitu ja joko on uutta sitä ja tätä... nolottaa aina vastata että ei me olla mitään tehty, katteltu vaan :D.

    Kiitän onneani, ettei meillä ole edes varaa remontoida "kaikki uusiks"- tyylillä, olis varmaan vahingossa pilattu jotain...

    Ens kesänä meilläkin olis ulkovuoren maalaus ja vähä vielä ulkorakennuksen maalaustakin jäljellä. Talon väri tulee olemaan Uulan "Ruusu" eli vaaleenpunainen :). Toivottavasti saadaan aurinkoinen ja vähäsateinen kesä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo "Ruusu" sävy onkin tosi kaunia,olen sillä jotain maalaillutkin. Vaaleanpunaista ei ole koskaan liikaa ;)

      Kyllä se vaan on hyvä, että jaksaa asua kärsivällisesti näin ehtii kanssa miettiä asioita eri kanteilta. Monta virhettä saa kiireessä aikaan...

      Poista
  8. Hei, Pömpelissä on sinulle 11 kysymystä :)

    VastaaPoista